Etusivu / Esittely / Hevoset / Toiminta / Muuta

Muistoissamme

Täältä löytyvät kaikki Sidéralissa/Shadiyassa kuolleet hevoset.

Suomenhevos tamma Keijulammen Enkeli
Upea suomenhevostammani Keijulammen Enkeli "Emma" nukkui ikiuneen 1.7.2005. Tamma ei ehtinyt elää edes 5-vuotiaaksi. Kuitenkin kaunis tamma kerkesi valloittaa sydämeni! Eläinlääkärin kanssa olemme yrittäneet selvittää tamman yllättävää kuolemista ja luulemme sen olleen joko myrkytys tai ähky. Kun aamulla menin talliin noin 7.00 huomasin heti Emmalla olevan jotain outoa. Se makasi vain maassa ja se oli ihan hiestä märkä. Soitin eläinlääkärille, joka lähti heti matkaan. Odotellessani hiljaa Emman kanssa rukoilin hiljaa ettei sen elämä päättyisi näin nopeaa. Yritin saada tammaa ylös, mutta se oli täysin mahdotonta yksin. Tallityttöjen oli määrä tulla vasta kahdeksaksi, joten vaikka he tulisivatkin se voisi olla jo liian myöhäistä. Enkeli hirnui äidilleen ja yritti kannustaa sitä jaloilleen, mutta Emma oli liian väsynyt. Se vastasi varsalleen vai hiljaa pöhisten ja oikaisi itsensä hitaasti oljille. Itkin ja yritin riuhtoa tammaa ylös, mutta tamma oli jo lopettanut taistelun. Hitaasti sen hengitys lakkasi ja sen silmät lasittuivat. Eläinlääkäri saapui paikalle noin 10 minuuttia Emman kuoleman jälkeen. Kesä aamu oli mitä kaunein aurinko paistoi täydeltä terältä! Katsoin Emma ensimmäistä ja viimeistä varsaa joka näytti sekin surulliselta! En tiedä ymmärsikö se asian vai luulenko vain sen näyttäneen surulliselta ja aivan kuin olisin nähnyt sen silmissä pienen kyyneleen. Kiitän kuitenkin Emmaa meidän yhteisestä ajastamme ja pienestä tamma varsasta jonka se minulle antoi.
säkä: 156cm, väri: rautias

Hackney tamma Cordial

Dina kuoli 18.10.05. Tämä pieni, mutta kaunis tamma, jonka pippurisuutta ei voinut kuin ihailla oli poistunut keskuudestamme viime yönä. Syy oli vanhuus. Dina oli kuolleessaan siis 24vuotias. Aamulla saapuessani tallille normaaliin aikaani huomasin tallin olevan, jotenkin omituisen hiljainen. En jäänyt sitä ihmettelemään vaan tallustelin ruokavarastolle mittailemaan ensimmäisiä annoksia. Suurin osa hevosista torkkui vielä makuulla, joten en ihmetellyt sitä ettei Dinaa näkynyt karsinastaan. Avasin hitaasti Dinan karsinan oven aikeissani laittaa ruoat astiaan. Se oli pää ovelta kohti pois päin ja sen ruumis nojasi karsinan sivuseinää. Tamma ei kuitenkaan noussut vieläkään ja totesin sille hiljaa: "Nousehan nyt tyttönen ei ole aikaa laiskotella". Kun katsoin tammaa lähempää tajusin siinä olevan jotain omituista. Kokeillessani sen silmiä tajusin sen olevan poissa. Tiputin ruoka-astian käsistäni ja lyyhistyin karsinan oljille. Silitin hetken sen päätä ennen kuin kutsuin tallitytöt paikalle. Muistelin kuinka se oli Vielä eilen se oli niin pirteä ja laidunsi muiden tammojen kanssa laitumella. Kärsiä Dina ei ehtinyt. Vaan vietti onnellisen loppu elämän muiden kanssa. Dina jätti jälkeensä kolme varsaa (joista yksi kuoli heti synnyttyään). Kiitos kaikesta Dina!

Tietoa:
säkä: 146cm, väri: ruunikko, synt: 14.4.2004, re: 70, me: 50, ko: He B, avoin hevosvaljakko, isä: -, emä: -

Saddlebred ori Vamos á La Playa

Vallu oli mahtava ori. Se oli viisas ja tyyni, mutta sen luonteessa piili ripaus tulisuutta. Vallu oli kuitenkin aina valmis yhteistyöhön vaikka luonne tuntui sanovan jotain muuta. Parhaimmillaan kaveri oli askelratsastuksessa ja koulussa. Vallu kuoli vanhuuteen laitumella pieneen suojakatokseen heinille. Illalla, kun olin hakemassa hevosia sisälle löysin Vallun suojakatoksesta laitumella. Järkytys oli suuri. Ori nukahti ikiuneen 30.11.2005.
Tietoa:
säkä: 158cm, väri: tummaruunikko, synt: 2.4.2003, re: 100, me: 90, ko: Va B, isä: Zavier Playa, emä: Maravilla's Alita
Vallua kaivaten: Wenla ja tallin väki

Welsh Mountain ori MES Minuturn Glaya
Make nukkui ikiuneen 2.12.2005. Make oli ensimmäinen welsh ponini. Ori jouduttiin lopettamaan 31-vuotiaana, kun sen takajalat halvaantuivat. Ori oli arastellut takajalkojaan jo kauan, mutta eläinlääkäri totesi sen olevan vain osa vanhuutta. Aamulla se pääsi vielä juuri ja juuri omin voimin jaloilleen tullakseen tervehtimään minua. Iltapäivään mennessä sen voimat kuitenkin alkoivat hiipua. Soittaessani eläinlääkärille, Make ei enää päässyt ylös. Istuin sen karsinassa hiljaa ja rauhoittelin sitä. eläinlääkäri totesi sen takaraajat halvaantuneiksi ja uskoi ettei se enää ikinä pystyisi kunnolla kävelemään, Totesimme siis parhaaksi lopettaa pienen taistelijan, joka kuitenkin oli iloinen meille molemmille vaikka sen jalat olivat halvaantuneet. Pistosta annettaessa Make hirnahti vielä hiljaa ja katsoi minua. Silitin sen turpaa, ja rauhoittelin sitä. Pian se kuitenkin nukahti rauhalliseen uneen ja huokaisi syvään.
Tietoa:
säkä: 119cm, väri: kimo, synt: 26.1.2005, re: 100, me: 80, ko: Va B, avoin ponivaljakko, isä: Cefn Lloyd, emä: WS Ebrilla

Lipizza tamma Dummel Dich L
Tuulia oli kiltti ja kaunis lipizza tamma, joka murskasi kaikkien sydämet. Tuulia oli myös hieno kouluhevonen, joka suoritti kouluratoja tasolla int. I-II. Sillä todettiin kuitenkin melko varhain jo vikaa keuhkoissa. Ensimmäiset oireilut alkoivat n. 13-vuotiaana, jolloin eläinlääkäri totesi synnynnäisen vian toisesta keuhkosta. Tuulia jouduttiin lopettamaan jo 19-vuotiaana, koska yskiminen alkoi pahentua eikä mitään ollut tehtävissä. Eläinlääkäri lopetti tamman 4.12.2005.
Tietoa:
säkä: 162cm, väri: kimo, synt: 3.3.2005, re: 60, me: 50, ko: int. II, isä: V' Liant-Leon, emä: Mina LeSupér

Hackney tamma Flor Prado

Panda poistui luotamme 6.12.2005. Panda oli ensimmäinen Hackneyn hevoseni ja siitäkin syystä erittäin rakas. Panda kisasi sekä yksin, että parinsa Fachadan kanssa valjakossa ihan mukavasti. Varhain aamulla kun menin talliin ruokkimaan hevosia tervehdin kaikki yksitellen. Panda makasi maassa ja luulin sen nukkuvan. Tamman kun oli tapana nukkua vielä tähän aikaan. Huikkasin sille, "nousehan jo vanha rouva". Panda ei kuitenkaan liikahtanut, joten avasin karsinan oven. Menin sen luokse ja taputin sitä. Se oli kuitenkin aivan kylmä. Silloin tajusin ettei se edes hengittänyt. Istahdin sen viereen ja itkin hiljaa sen kaulalle. Tamma näytti jotenkin niin rauhalliselta, ja aivan kuin se olisi vain nukkunut. Ikää Pandalle ehti kertyä 28 vuotta.
Tietoa:
säkä: 148cm, väri: rautias, synt: 10.1.2005, re: 70, me: 50, ko: Va B, avoin/vaativa ponivaljakko, isä: Diablo, emä: Flower Meadow

Hackney tamma Fachada

Iltapäivällä siinä kahden paikkeilla huomasin, että yhdestä tarhasta oli katkenneet sähköpaimenet. Kun menin tarkistamaan asiaa huomasin revenneet sähköpaimenet maassa. Kauhuissani muistin, että olin laittanut sinne 3 tammaa. Kiireen vilkkaa hain tallityttömme ja lähdimme etsimään hevosia. Kun olimme taivaltaneet hyvän matkaa kuului naapurinmetsästä ensimmäinen tuskaisa hirnahdus. Kiristimme tahtia ja lähdimme seuraamaan ääntä pian löysimme kaikki kolme tammaa, jotka olivat takertuneet pitkään piikki lankaan. Malla retkotti päätään ja hirnui kivusta kun piikki lanka takertui tiukemmin sen oikeaan takajalkaan. Rauhoittelin sen ja sain sen irti. Vein sen talliin oikopäätä ja soitin eläinlääkärille, joka lupasi tulla heti. Kävin hakemassa paksut hanskat meille molemmille ja terävät piikkilanka sakset. Kun palasin tapahtuma paikalle paikka oli täyttynyt jo ihmisistä, jotka olivat kuulleet tammojen tuskaisat huudot. Eläinlääkärikin saapui pian ja saimme Fian onnistuneesti irti. Sillä oli paljon haavoja ja ruhjeita, jotka ommeltiin kiinni. Sain tietää, että Fia selviäisi. Palasimme takaisin Fannin luokse, joka oli edelleen kiinni piikkilangoissa eikä sitä meinattu saada irti ollenkaan. Loppujen lopuksi saimme sen jotenkin ihmeen kaupalla ja eläinlääkäri teki tutkimuksen ja sanoi, että tamma on menettänyt aivan liian paljon verta ja että sillä on paljon hankalia haavoja. Joten hän katsoi parhaaksi lopettaa tamman noin kello neljä iltapäivällä. Fanni huokaisi hiljaa ja ojensi veriset jalkansa se kuitenkin katsoi minuun ja silitin sen veristä turpaa ja annoin vielä viimeisen suukon ennen kuin tamman silmät lasittuivat. Fanni lähti vehreimmille laitumille 25.2.2006.
Tietoa:
säkä: 150cm, väri: rautias, synt: 17.2.2005, re: 50, me: 50, ko: He B, avoin & vaativa hevosvaljakko, isä: Fantasmal II, emä: Hope's Chada

Hackney tamma Chafia

Fialla todettiin 25-vuotiaana jaloissa olevan kulumia, mutta eläinlääkärin mukaan se pystyisi elämään melkein normaalia elämää. Ikinä sillä ei kuitenkaan enää voisi ratsastaa tai ajaa, mutta talutuslenkit sopisivat vallan mainiosti. Noin kuukausi sen jälkeen, kun Fia oli täyttänyt 28 vuotta jalat alkoivat todellakin vaivata. Ne turposivat usein ja Fia aristeli herkästi kaikkia jalkojaan. Eräänä aamuna Fia ei enää päässyt ylös. Kutsuin paikalle heti eläinlääkärin, joka totesi, että tamma olisi parasta lopettaa. En miettinyt asiaa sen kauemmin, koska en kestänyt katsoa Fian kärsimistä. Istuin tamman viereen. Se laittoi päänsä syliini ja hörähti hiljaa. Fia sai pistoksen ja se henkäisi syvään ja nukahti syliini. Tamma lopetettiin 14.5.2006.
Tietoa:
säkä: 154cm, väri: rautias, synt: 6.4.2005, re: 60, me: 40, ko: He A, avoin/vaativa hevosvaljakko, isä: WS Chal Chal, emä: Fieza

Hackney ori SDR Zaherir

Riku oli ensimmäinen Hackney kasvattini. Ori on asustanut koko ikänsä tallillani ja on aina ollut hieman omapäinen persoona. Sen luonteessa oli ripaus aitoa uteliaisuutta ja tammat ovat aina olleet pojan mieleen. Montaakaan varsaa kuitenkaan orille ei ole hankittu, koska hackney on v-maailmassa harvinainen. Kisattu orilla kyllä ehdittiin mukavasti ja Riku oli aina valmis vetämään kärryjä. Riku lähti vehreimmille laitumille 13.6.2006. Syynä oli vanhuus. Ori ehti valloittaa 26 vuodessa kaikkien tuttujen ja vieraidenkin sydämet. Lepää nyt rauhassa Riku
Tietoa:
säkä: 160cm, väri: ruunikko, synt: 2.5.2005, re: 70, me: 50, ko: He B, vaativa hevosvaljakko, isä: Zacharias, emä: Flor Prado

Welsh B tamma Rosalina

Rosa oli persoonallinen pikku tamma, joka oli aina kurillinen. Tamma oli minulle erittäin rakas ja kisasimme yhdessä niin monet estekisat kuin vaan saatan muistaa. Rosa rakasti hyppäämistä ja se sillä olikin jo veressä. Sijoituimmekin ihan mukavasti. Rosa sai useita hienoja varsoja, joista viimeinen koitui Rosan kohtaloksi. Rosa oli tuolloin 24-vuotias ja varsan oli määrä olla viimeinen. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes synnytykseen oli jäljellä 3 viikkoa. Huomasin heti ettei kaikki ollut kohdallaan. Kutsuin paikalle eläinlääkärin. Rosa oli selvästi aloittanut synnytyksen, mutta varsa ei tullut ulos. Se kiljui tuskaisia hirnahduksia tai pöhisi hiljaa katsoen vatsaansa. Eläinlääkäri totesi, että varsa oli todella huonossa asennossa ja ettei se tulisi ulos omin avuin. Varsaa yritettiin ottaa pois yli tunnin ajan tuloksetta, mutta sitten eläinlääkäri sai sen käännettyä. Varsa oli kuollut jostain syystä ja jäänyt jumiin sitten kohtuun. Rosa ei kestänyt niitä tuskaisia tunteja vaan nukahti väsyneenä ikiuneen.
Tietoa:
säkä: 132cm, väri: hallakko, synt: 2.6.2005, re: 100, me: 70, ko: He B, noviisi ponivaljakko, isä: Geheimnis, emä: CH Puroharjun Florinda

Arabitamma Capullo's Klassic Ebony

Photos: Khafra Arabians

Ebba menehtyi rauhallisesti kauniina pakkasyönä (18.1.2008, 25 vuotiaana) omaan karsinaansa ilman tuskia ja kipuja. Olin kuitenkin huomannut kuinka paljon tamma oli alkanut vanhentua ja hitaasti se näytti alkavan kuihtua pois. Viimeisenä iltanaan se vielä ulkoili Mallan ja Vilman kanssa. Illalla tullessaan sisälle huomasin sen jalkojen olevan turvoksissa. En kuitenkaan hermostunut, koska osalla vanhemmista hevosista tämä oli täysin normaalia. Tutkiessani tarkemmin tamman jalkoja, Ebba laski yllättäin turpansa alas ja kiehnäsi tuttuun tapaansa rapsutusta. Annoin sille vielä viipaleen omenaa, joka oli ehdottomasti sen herkkua. Vielä silloin en olisi uskonut, että ne olivat viimeiset hyvästimme. Tuttujen iltarutiinien jälkeen lähdin tallilta ja palatessani varhain aamulla takaisin tallille huomasin oudon hiljaisuuden painostavan ilmaa. Yksikään hevonen ei tervehtinyt minua tuttuun tapaan vaan kaikki tuijottivat minua tummanruskeilla silmillään hiljaa kuin paikoilleen jähmettyneet patsaat. Huomasin ensimmäiseksi ettei Ebba ollut jalkeilla, vaikka sillä oli tapana aina olla ylhäällä katsomassa kuka sieltä ovesta oli tulosta. Vilkaistessani kaltereiden välistä näin Ebban makaavan täysin velttona keskellä karsinan lattiaa. Silloin ymmärsin, että tuo kaunis tamma oli jättänyt tämän maailman.
Tietoa:
säkä: 149cm, väri: ruunikko, synt: 17.09.2004, re: 110, me: 100, ko: He A, isä: CremeCaramell's Shadow of the Pedro ox, emä: Metsäkedon Pictumissia ox

Arabiori SA Waliya al Din ox

Photos: HH Arabians

SA Waliya al Din "Veeti" jouduttiin lopettamaan 5.6.2008 kolarissa saamiensa vammojen takia. Olimme palaamassa muutaman hevosemme kanssa laukkakilpailuista, kun rattijuoppo eksyi väärälle kaistalle samalla tö:rmäten auton perässä olleeseen traileriin. Traileri kierähti lähes kokonaan ympäri ja kesti kauan ennen kuin Veetiä päästiin auttamaan. Auto oli kuitenkin törmännyt suoraa trailerin sivuseinään niin, että seinään oli painunut sisään ja siihen oli muodostunut reikä, josta pystyi näkemään sisälle. Veeti oli jäänyt ulkoseinän ja väliseninän väliin jumiin. Eläinlääkärin viimein tullessa paikalle, hän totesi molemmissa etujaloissa olevan murtumia. Sen lisäksi orilla oli useita eri kokoisia haavoja. Totesimme yhdessä, että Veeti olisi parasta lopettaa. Kun pistos alkoi vaikuttaa, näin kuinka hitaasti kaikki kivut hävisivät orin kehosta. Huokaisten se päätti lyhyen elämänsä tässä maailmassa.
Tietoa:
säkä: 150cm, väri: kimo, synt: 12.05.2007, re: 120, me: 115, ko: VA A, isä: Ara's Lightning Grosser of Night ox, emä: Eilo's Wendela ox

Arabitamma Elgwir Malthenel ox

Photos: Checkmate Arabians

Malla nukkui ikiuneen 12.6.2008 (22-vuotiaana). Malla ei näyttänyt ainoatakaan vanhuuden merkkiä vaan kuoli täysin yllättäin alkusyksyn iltana laitumelle. Tamma oli ollut koko päivän laitumella muiden tammojen kanssa ja siellä ne olivat telmineet yhdessä nauttien täysin rinnoin viimeisistä kesäpäivistä. Olin itsekin ollut katsomassa niitä muutamaan otteeseen ja nauranut lauman mielenkiintoisille ideoille. Illan alkaessa hämärtyä lähdimme tallityöntekijöiden kanssa hakemaan tammoja laitumelta. Heti laitumen portilta huomasimme Mallan asettuvan makuulle, mutta en kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota, koska ajattelin sen vain nauttivan viimeisestä piehtaroinnista ennen kuin se joutuisi takaisin sisälle. Pian kuitenkin tajusin ettei Malla edes aikonut noista ylös vaan se makasi paikoillaan hievahtamattakaan. Vilma Mallan hyvä ystävä meni sen luokse ja hörisi hiljaa. Kiiruhtaessani Mallaa kohti muutamat muutkin tammat tulivat katsomaan maassa makaavaa Mallaa. Tartuin Mallan riimuun ja kehotin sitä nousemaan ylös. Malla painui kuitenkin heti takaisin makuulle ja huokaisi hitaasti. Katsoessani tamman tummiin silmiin huomasin kuinka ne olivat hyvin sameat ja lähes elottomat. Yritin uudelleen kannustaa Mallaa jalkeille, mutta se ei enää edes yrittänyt. Muut tammat nuuhkaisivat sitä jokainen vuorollaan ja jäivät seisomaan hiljaa paikoilleen. Huusin hätääntyneenä jotakuta soittamaan eläinlääkärille, mutta aavistin jo, että olisi jo liian myöhäistä. Rauhallisesti Mallan hengitys alkoi loppua ja tiesin tamman hävinneen taistelunsa. Siinä me seisoimme yhdessä muiden tammojen kanssa antamassa viimeisiä hyvästejä kauniille tammalle, joka oli ollut ystävä sekä ihmisille että muille hevosille.
Tietoa:
säkä: 149cm, väri: kimo, synt: 06.08.2005, re: 60, me: 60, ko: He C, isä: Bir Saat Sonra FN ox, emä: Angel Samantha ox

Mallan omat sivut.

Arabiori Galeel Isam ox

Photos: HH Arabians

Isam nukahti rauhallisesti ikiuneen marraskuisena iltana 28.11.2008 (23-vuotiaana). Kauan olin jo tiennyt, että minun tulisi varautua siihen, että suurin osa vanhoista ystävistäni tulisivat tiensä päähän. Isamin kuolema tuli kuitenkin melkoisena yllätyksenä. Ori ei ollut ikinä ollut mitään luovuttaja tyyppiä, mutta tänään se tuntui olevan liian väsynyt voittamaan. Illan alkaessa hämärtyä aloimme hakea hevosia muutama kerrallaan sisälle. Eräs tallitytöistämme oli juuri hakemassa Isamia sisälle ja minä talutin Vilmaa kohti tallia. Silloin kuulin kauhistuneet huudot takaani. Hätääntyneenä sysäsin tamman toiselle tallitytölle ja lähdin juoksemaan tarhalle. Muistan vain sen kuinka pyysin jotakuta soittamaan eläinlääkärin. Saavuttuani portille pitelin kiinni kyljestäni ja yritin rauhoitella itseäni. Isam makasi kyljellään ja tuijotti vain mitään sanomattomilla silmillään jonnekin kaukaisuuteen. Ripeästi kehotin sitä nousemaan ylös, mutta se ei tuntunut tottelevan minua. Jotenkin kuitenkin saimme tallitytön kanssa sen jaloilleen ja saimme sen ottamaan muutaman askeleen eteenpäin. Silloin Isam rojahti takaisin makuulle ja jouduimme suostuttelemaan sitä kovin ottein ennen kuin saimme talutettua sen ulos tarhasta. Eläinlääkäri tuli meitä vastaan tallin ovella ja ainoa asia mitä tunnuin tajuavan oli se kuinka Isam huohotti yhä raskaammin. Tallissa eläinlääkäri tutki Isamia, joka ei enää tuntunut olevan tässä maailmassa. Lääkäri teki kaikkensa, mutta mitkään apukeinot eivät tuntuneet enää auttavan. Istuin hiljaa Isamin vierellä ja tyynnyttelin sitä. Eläinlääkäri totesi sen sykkeen hiipuvan pois. Silloin minä tiesin Isamin lähtevän luotamme. Tuntui kuluneen vain muutamia sekunteja, ja kuulin kuinka ori lakkasi hengittämästä. Joku tallin hevosista hirnui kiljahtaen ja muutamat ulkona olevista liittyivät sen mukaan. Kukaan muu ei puhunut mitään.
Tietoa:
säkä: 149cm, väri: kimo, synt: 10.11.2005, re: 80, me: 80, ko: He C, isä: Illusion Luna ox, emä: Dalima N

Isamin omat sivut.

Arabitamma E-K-A Luzentezza ox

Photos: HH Arabians

E-K-A Luzentezza "Tessa" nukkui pois luotamme 1.2.2009 (30-vuotiaana). Tessa oli jo nähnyt parhaimmat vuotensa, mutta se jaksoi kuitenkin aina innostua laitumella olosta ja rakasti, kun sai käyskennellä muiden siitostammojen kanssa laitumella. Olimme vieneet tammat normaalisti vielä viettämään rauhallisesta iltaa pikkulaitumelle. Silloin en olisi ehkä uskonut, että juuri sinä kauniina iltana Tessa olisi viimein valmis luovuttamaan. Ihailin portilla tallityttöjen kanssa sitä kuinka tammat ravasivat rintarinnan suurena laumana, ja kuinka pienet varsat kirmasivat emiensä perässä pukitellen. Vanhat mammamme Tessa ja Vilma jaksoivat vielä touhuta varsojen kanssa, vaikka niillä ei enää omia varsoja ollutkaan ollut muutamaan vuoteen. Illalla lähdimme hakemaan tammoja sisälle ja heti astuessani sisään portista tiesin ettei kaikki ollut kunnossa. Samaa sanoi vieressäni seisonut tallityttö. Vihelsin kevyesti ja tammat nostivat ripeästi päänsä ylös. Silloin sydämeni jätti yhden lyönnin väliin. Missä ovat Vilma ja Tessa? Vilkuilin pelokkaasti ympäri laidunta ennen kuin viimein huomasin kaksi vaaleaa hevosta puiden lomassa. Toinen niistä makasi hiljaa aloillaan ja toinen roikotti päätään. Kutsuin niitä nimeltä, mutta vain Vilma kääntyi katsomaan minua. Toistin vielä kutsun, mutta kumpikaan ei liikahtanutkaan. Nyt tiesin, mitä pahat aavistukseni olivat tarkoittaneet ja lähdimme tallityttöjen kanssa juoksujalkaa kohti metsän reunustamaa puolta. Vilma nuuhkaisi Tessan kaulaa pehmeästi ennen kuin lähti tulemaan meitä kohti hitaasti kävellen. Minä juoksin kuitenkin suoraa Tessan luokse ja istahtaessani sen viereen tajusin ettei se enää hengittänyt. Sen keho tuntui hieman viileältä kättäni vasten. Yritin kaivaa vielä sykettä, mutta sydän oli pysähtynyt viimeisen kerran. "Voi pieni Tessa", kuiskasin sille ennen kuin nousin ylös pudistellen päätäni surullisena. Vilma, joka oli ollut Tessan hyvä ystävä koko ikänsä tuli minun luokseni ja työnsi turpansa syliini. Olin varma, että Vilma ymmärsi kaiken mitä oli tapahtunut.

Tessan omat sivut.

Arabitamma Eilo's Wendela ox

Photos: HH Arabians

Eilo's Wendela "Vilma" laukkasi vehreimmille maille 28.2.2009 (26-vuotiaana). En olisi vielä edeltävänä iltana uskonut, että Vilma poistuisi luotamme näin nopeasti Tessan jälkeen, mutta näin oli näemmä päätetty. Aamu oli kaunis ja lämmin. Tallia peitti ohut usvakerros ja aurinko säteet hajaantuivat kaunisti pienen pienistä vesipisaroista, mutta pian tämä ihannekuva järkkyi. "Wenlaa, Wenlaa tule tänne. Vilmalla ei ole kaikki hyvin", huuto kaikui ilmassa ja näin tallitytön juoksevan minua kohti. "Se ei suostu nousemaan ylös ja tuskin enää hengittää", tallityttö jatkoi hengästyneenä. Juoksimme suoraan tallille ja kuulin, että eläinlääkäri oli jo tilattu. Vilma makasi karsinassaan aloillaan ja polvistuin sen viereen. Tunsin sykkeen, mutta huomasin sen olevan hyvin heikko, joten aloin rauhallisesti hieroa tammaa saadakseni sydämen taas kunnolla toimitaan. "Vilma pieni, älä nyt jätä meitä", kuiskasin lähes kuulumattomasti. Kokoajan tunsin kuitenkin sykkeen heikkenevän, vaikka kuinka yritin pelastaa rakasta tammaani. Kaksi tallityttömme istuivat Vilman pään vieressä silittäen sitä ja eläinlääkärin tullessa minäkin siirryin silittämään tammaa. Vilman silmä liikahti ja luulin sen hörähtäneen minulle, mutta hieman myöhemmin eläinlääkäri totesi päätään pyöritellen, että sydämen lyöntejä ei kuulunut. Silitin vielä Vilman pehmeää turpaa ja kuiskasin sille viimeiset jäähyväiset.

Vilman omat sivut.

Arabiori Ara's Lightning Grosser of Night ox

Photos: Haras TGS

Ara's Lightning Grosser of Night ox "Tino" vaipui rauhaisaan uneen 24.7.2009 (28-vuotiaana) yön varhaisina tunteina. Tino oli minulle erittäin rakas, koska se oli ensimmäinen arabialainen, jonka olen eläessäni omistanut. Tino on myös osa syy siihen miksi nykyisen kasvatan laukkapainotteisia arabeja ja meidän domestic-linjoissa Tinolla on erittäin tärkeä asema kantaorina. Siksi minun olikin hankala hyväksyä orin kuolemaa, vaikka olimme saaneet viettää sen kanssa useita upeita vuosia - menestyen kisakentillä, katsellessa sen varsojen menestystä ja ratsastaen rauhallisilla maastolenkeillä. Auttamatta minun täytyi kuitenkin ennen pitkään myöntää, että upea orini alkoi vanheta eikä se ollut enää samanlainen kuin nuorempana ja erilaiset pienet vaivat alkoivat hitaasti kiusata sen elämää. Ehkä siis oli parempi, että Tino sai nukkua rauhassa pois omassa karsinassaan ennen kuin vaivat alkoivat kiusata sitä enää pahemmin. Lämmin kesäinen aamu silloin heinäkuulla ei varmasti kuitenkaan tule koskaan unohtumaan mielestäni. Tallityttömme olivat menneet talliin muutamaa kymmentä minuuttia ennen minua ja minun saapuessa paikalle kaikki tuntui olevan vielä normaalisti, mutta pian yksi tallitytöistämme hoippui kalpean näköisenä minun toimistoni ovelle ja hän näytti olevan purskahtamaisillaan itkuun hetkellä minä hyvänsä. Viimein sain hänen sanoistaan sen verran selvää, että ymmärsin asian koskevan Tinoa ja ettei kaikki ollut hyvin. Kiiruhdin jaloistani sen minkä ehdin ja kääntyessä nurkan takaa näin suoraa Tinon karsinaan, jossa kaksi tallityttöä tunnustelivat maassa makaavan orin kaulaa ja rintakehää. Toinen heistä kääntyi katsomaan minua, kun ryntäsin suoraa rakkaan orini luokse miettimättä sen enempää, ja tallityttö kuiskasi hiljaa: "Tinon sydän ei enää lyö". En kuitenkaan voinut uskoa sitä ja tunnustelin orin jo viilentynyttä kehoa. Ennen pitkään ymmärsin etten enää voinut tehdä mitään ja itkien jätin hyvästit rakkaimmalleni.

Tinon omat sivut.

Arabiori Taryf el Jameel ox

Photos: Fantasiaa Arabians

Taryf el Jameel "Taryf" jätti tämän maailman rauhallisesti 21.10.2009 (25-vuotiaana). Taryf sai viettää rauhallista elämää Shadiya Arabiansissa, ja vaikka vanhuus alkoi orin kohdalla jo hieman painaa, ori kuitenkin oli varsin hyväkuntoinen eikä joutunut kärsimään mistään vanhuuden vaivoista. Siksi olikin yllättävää kuulla tallityttöjen kauhistuneita huutoja orikarsinoiden suunnalta. Minä ehdin jo säikähtää, että joku nuorista oreistamme on teutaroinut itsensä hajalle. Puoliksi juoksien suuntasin tallityttöjen ääntä kohti ja päästessäni orikarsinoille en voinut usko silmiäni, kun näin Taryfin karsinanoven olevan auki ja orin makaavan maassa paikoillaan. Tallitytöt loivat minuun apean katseen ja jokainen pyöritteli päätään surullisena. Minä ryntäsin orin vierelle ja tunnustelin kädelläni sen pulssia. Taryfin keho oli kuitenkin jo viileä ja siitä tiesin jo ettei ori ollut elossa. Se oli luultavasti kuollut jo aikaisin aamuyöstä eikä mitään ollut tehtävissä. Pieni tulinen jääräpäämme oli nyt poissa ja orin kuolema tuntui jättävän aukon tallin normaaliin elämään.

Taryfin omat sivut.

Arabiori Elgwir Almir ox

Photos: GasLight Farm

Elgwir Almir "Ami" jouduttiin lopettamaan 01.11.2009 (lähes 25-vuotiaana) hankalan jalkavamman takia. Ori oli saanut viettää viimeiset vuotensa erittäin kevyessä liikunssa ja suurimman osan ajasta se sai ulkoilla omassa rauhassaan tallin isoilla laitumilla. Reilu vuosi sitten Ami kuitenkin alkoi oireilla ensimmäistä kertaa oikeaa takajalkaansa, mutta oireet loppuivat yllättän muutaman päivän jälkeen, ja uskoimme, että ori oli vain vähän venäyttänyt jalkaansa laitumella. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun ori alkoi ontua uudelleen ja silloin päätimme kutsua eläinlääkärin tarkistamaan ettei kyse olisi mistään vakavammasta. Tutkimuksien jälkeen orin vasemman jalan kintereestä löytyi irronut luunpala ja myös oikeassa takajalassa oli jo viitteitä samasta vaivasta. Valitettava totuus oli, että leikkauksesta ei luultavasti enää olisi apua ja suuri todennäköisyys oli ettei leikkaus auttaisi tilannetta kovinkaan paljon. Lopulta päätimmekin päästää Amin tuskistaan ettei se ehtisi kärsiä enempää. Ami saikin nukahtaa rauhallisesti omalla pienellä laitumellaan ikiuneen ja laukata ilman kipuja pois tästä maailmasta.

Amin omat sivut.

Ulkoasu © Shiro, ulkoasun tausta © The Inspiration Gallery, Ulkoasun kuvat AA, Sisältö © Wenla ellei toisin mainita
Shadiya Arabians on virtuaalitalli / Shadiya Arabians is a sim-game stable